Pellon fosforitaseen suuri ylijäämä kasvattaa maan helppoliukoisen fosforin pitoisuutta, mikä puolestaan lisää pellolta poistuvien valumavesien fosforipitoisuutta. Maan fosforipitoisuus on siten yksi tärkeimmistä tekijöistä, jotka vaikuttavat maataloudesta peräisin olevaan vesistöjä rehevöittävään fosforikuormitukseen. Ensimmäisen ympäristöohjelmakauden (1995 1999) arviointiraportissa oletettiin uudistettujen lannoitussuositusten laskevan suomalaisten peltojen helppoliukoisen fosforin pitoisuutta ja esitettiin huoli fosforilannoituksen riittämättömyydestä sadon määrän ja laadun tason ylläpitämiseen. Keskimääräinen maatalousmaahan lisättävä fosforimäärä on kuitenkin vielä tänä päivänä 8 kg ha 1 suurempi kuin pelloilta sadon mukana korjattavan fosforin määrä. Vaikka maan helppoliukoisen fosforin pitoisuuden yleinen kasvu näyttäisi taittuneen vuoden 1995 jälkeen, maan fosforipitoisuudet pysyvät valtaosalla peltoalastamme vielä pitkän aikaa niin korkeina, ettei vuotuisella fosforilannoituksella yleensä saada mitattavaa sadonlisää. Tulevaisuudessa tavoitteena tulisi edelleenkin olla suhteellisesti eniten kuormittavien, fosforipitoisuudeltaan korkeiden lohkojen fosforipitoisuuksien alentaminen. Tämän lisäksi alhaisemmissa fosforiluokissa olevien peltojen lannoitus voidaan tehdä sadon fosforinottoa vastaavalla fosforimäärällä. Korkeita fosforipitoisuuksia näyttäisi olevan runsaimmin erikoiskasvien viljelyyn sekä sian- ja siipikarjantuotantoon keskittyneillä tiloilla. Fosforitaseiden ylijäämät ovat maitotiloillakin vielä korkeita, ja niitä tulisi alentaa ruokinnan suunnittelun keinoin ja vähentämällä väkilannoitefosforin käyttöä. Viljatiloilla peltojen fosforipitoisuudet ovat yleensä kohtuullisen alhaisia. Karjanlannan fosfori tulisi levittää erityisesti kasvinviljelytilojen fosforiköyhimmille peltolohkoille viljelykasvien tarpeen mukaisesti. Eri tuotantomuotojen alueellinen eriytyminen kuitenkin rajoittaa karjanlannan käytön tehostamista. Jos eläinten rehuseosten fosforipitoisuudet eivät laske nykyisestä, eikä lannan sisältämää fosforia levitetä olennaisesti nykyistä laajemmalle alueelle, peltomaiden fosforipitoisuudet ja maataloudesta peräisin oleva fosforikuormitus eivät todennäköisesti vähene karjatalouden keskittymäalueilla.
展开▼
机译：田间磷平衡的大量剩余增加了土壤中易溶磷的浓度，进而增加了离开田间的径流的磷含量。因此，土壤中的磷含量是影响农业来源水富营养化的主要因素之一。第一个环境方案时期（1995-1999年）的评估报告认为，修订的施肥建议将减少芬兰田间的易溶磷含量，并引起人们对磷肥不足以保持产量和质量的关注。但是，如今添加到农业用地中的磷的平均量仍比从田间收获的磷量高8 kg ha 1。尽管自1995年以来土壤中易溶磷的总量增加似乎已经逆转，但我们大多数耕地中的磷水平将长期保持如此高的水平，以至于每年施磷通常不会提供可测量的增产。将来，目标应该继续是降低相对重载的高磷块的磷浓度。另外，可以用与作物吸收磷相对应的磷量来施肥低磷水平的田地。在专注于特殊作物以及猪和家禽生产的农场上，高磷浓度似乎最为丰富。奶牛场的磷平衡过剩仍然很高，应通过饲喂计划和减少肥料磷的使用来减少。在谷物农场，田间的磷浓度通常较低。应根据作物的需求，特别是在农作物农场中最缺磷的土地上使用牲畜粪便中的磷。但是，不同生产形式的区域差异限制了牲畜粪便的利用效率。如果动物饲料混合物中的磷含量没有降低，而肥料中的磷含量没有分布在相当宽的区域，则耕地中的磷含量和农业的磷负荷不太可能降低。
展开▼
